3.1.2016

Blogi muuttaa Stooriin

Tai tämä jää tänne kevyisiin multiin, mutta uusi blogini MJ on seurattavissa 7.1. alkaen Stoorissa, KSML:n uudessa blogiportaalissa. Silloin sitten kaikki klikkailee itsensä osoitteeseen stoori.fi/mj ;)

Pusmoi! :)

Miia

9.12.2015

Joulu tulla jolkottaa

Paljon taas pitäisi ehtiä ennen kuin kalenteriin kilahtaa 24. päivä. Lupauduin tekemään vanhemmilleni tänäkin jouluna bataattilaatikon ja saaristolaisleivän, samalla kun teen niitä omaan joulupöytäämme.
Piparien ensimmäinen erä tehtiin kaksi viikkoa sitten ja syötiin siltä istumalta. Olen nyt muutamana iltana saanut kuulla puuttuvista pipareista kommenttia. Uhkasi mies jo ostaa kaupasta jollei ala kohta kuulua. Taidankin tältä istumalta tehdä sen taikinan. Päästään huomenna Niilon kanssa sitten taas piparipuuhiin :) Viimeksi Niilo keskittyi lähinnä taikinan syömiseen. Yhden hattivatti piparin ehdin pelastaa pellille paistettavaksi ja siitähän sota syttyi. Mennä nyt paistamaan toisen hienot tuotokset. On se omatekoinen taikina tosin niin hyvää, että menee sitä omaankin suuhun pikku biittejä leipomisen lomassa ;)
Teen taikinan aina mummoni ohjeella. Äidin kanssa tuli puhetta Niilon taikinahimosta, ja äiti sanoi, että hekin söivät pienenä taikinaa salaa jääkaapista ja silottivat pinnan, ettei mummo olisi huomannut :D Ymmärrän hyvin.

Miia
 


8.12.2015

DIY / Pakettikortit

Paketointi on ihanaa puuhaa. Tykkään, että jo paketoinnista näkyy nähty vaiva. Tosin eihän paketoinnissa mitään vaivaa ole, hauskaa tuusailuahan tuo. Taustalle joululauluja ja mukiin glögiä :)
Viime jouluna valloillaan oli kastehelmikoristelu, johon matti myöhäisenä heräsin vasta tänä jouluna. Samalla kun tekee kuuseen parit koristeet, tulee helposti myös näyttävät pakettikortit.
Läjään kuvanmukaisia pakettikortteja tarvitset:
paketin askartelumassaa (itsestään kuivuvaa)
Kastehelmi kulhon
aakkosleimasimet
pillin
kaulimen
lasin tai pyöreän muotin
tilkan vettä
 
Kaulitse taikinasta muutaman millin paksuinen levy. Pyöräytä kulhoa taikinan päällä - älä kuitenkaan paina liian syvään, tulee muutoin reikiä. Paina lasilla tai muotilla haluamastasi kohdasta. Taikina jää aika kivasti ainakin lasiin, napauttamalla lasia irtoaa kyllä siististi. Tee pillillä ripustusreikä ja paina leimasimilla nimi. Tasoittele reunat vedessä kostutetulla sormella. Käyttämäni askartelumassa oli itsestään kuivuvaa, mutta jos sen jättää pöydälle kuivumaan, se tuppaa käpristymään reunoista. Jos se ei haittaa, jätä pöydälle. Nopeutin kuivumista kiertoilmauunissa, 50 asteessa, luukku raollaan kosteuden poistumiseksi. Käpristymisen estämiseksi kääntelin pyörylöitä välillä. Simppeliä. Kannattaa kokeilla :)
Kastehelmikoristelun äiti on varmaankin ideanikkari Kaisa, jolla on ideoita joka lähtöön! Tsekkaa Kaisan blogi NO HOME WITHOUT YOU, ellei ole entuudestaan tuttu :)
 
 
Askartelun iloa!
 
Miia
 

 


6.12.2015

Harjun kupeessa - Harjun Paperi

Kuljin kolme vuotta (siis vuosina 2005-08) kouluun bussilla yliopistonkatua ja usein mietin, miten voi joku korttikauppa pysyä pystyssä tänä päivänä. Myydäänkö siellä pelkkiä kortteja? Kuka sellaisista ostaa? Samoja kortteja myydään varmaan päivittäistavarakaupoissakin. Kuinka väärässä olinkaan!
Kysehän on tietysti jo yli 60 vuotta paikallaan olleesta Harjun Paperista. Viime kesänä liityin seuraamaan Harjun Paperia instagramissa ja tajusin, että valikoimat ovat todella laajat - ja paljon muutakin kuin pelkkiä kortteja. Hyllykaupalla kortteja, julisteita, washiteippejä, lahjapapereita, pillejä, kertakäyttöastioita, koristeita, vihkoja, kalentereita, bannereita.. Valikoima on niin laaja, että suosittelen jokaisen tsekkaamaan sen ihan itse. Mutta varoituksen sana - varaa aikaa käyntiin. Turha yrittää tehdä haen vain äkkiä joulukortit -pyrähdys. Ei onnistu, testasin tänään. Kyllä, olivat avoinna myös itsenäisyyspäivänä :) Lähdin tänään ajelemaan pelkkien joulukorttien takia sinne. Eipä tarvinnut pettyä, löysin ihania kortteja (ja vähän teippiä, pakettikortteja, julisteen...)
Harjun Paperista löytyy kaikkea ihanaa myös lastenhuoneen sisustukseen. Parit julisteet täytyy kyllä käydä vielä kotiuttamassa, niin jäi kaivelemaan kotimatkalla :)
Voin lämpimästi suositella. Ties vaikka löytäisit sen jonkin pienen jutun, joka pukinkontista vielä uupui ;) Nyt lähden kaivelemaan arkistoistani pari kehystä ostamilleni korteille, jotka ovat matkalla lastenhuoneeseen :)
 
Miia
 






20.11.2015

Uusi alku tai jotain muuta shittiä

Kyllä tämän blogin kirjoittaminen on sitten kerrassaan ylivoimaista. Muistan "päiväkirjani" olemassa olon aina välillä, mutta että ehtisin jotain kirjoittamaan - sitä päivää odotellessa (no nyt se tuli). Ei siinä, kirjoittamaan ehkä ehtisinkin, mutta olen aina kirjoittanut blogia lähinnä kuvien takia. Haluan jakaa mielestäni onnistuneita kuvia, ei mitään hätäpäissään otettuja räpsyjä, joissa on sävyt päin prinkkalaa ja rajauksetkin vähän niin ja näin. Mutta tämä elämäntilanne ei nyt oikein anna periksi. Siksi olen mieluummin kirjoittamatta. Mistään. Koska ketään tuskin kiinnostaa uusi huulirasvani, saati kodinhoitohuoneen tasolle kertyneiden vaippojen määrä pahimpina päivinä (ennätykseni on 10).

Pitkän tauon jälkeen näppäimistölle hyppääminen tuntuu päivä päivältä vaikeammalta. En lupaa parantaa, vaikka haluaisin. Olen luvannut ennenkin, onnistuen surkeasti. Haluaisin olla blogistanian kuningatar, mutta tyydyn tähän kotiäidin rooliin pyykkivuorineen, kakkavaippoineen, vähän räkääkin housunlahkeessa. Olen ihan onnellinen näinkin.
Levitän nyt kuvitteellisen puhtaan valkoisen liinan pöytään ja aloitan puhtaalta.

Olen jälleen uusinut, tai pikemminkin lisännyt kuvauskalustoa. Pitkään haaveilin uudesta objektiivista, mutta sitten verkkokauppa.com läväytti niin hyvän tarjouksen tiskiin, että tuli hankittua uusi runkokin. Olympus PEN E-PL7 ja 25mm putki. Pieni runko, laadukas objektiivi ja wifi. Toimii. Objektiivi käy myös vanhaan OM-D E-M5 runkooni.
Kuvasin kaverin lapsia tuossa viikonloppuna ja tarkoitus olisi saada omistakin ne aina niin parjaamani joulukorttikuvat. Tosin ei mitään tonttulakkeja ja sohvalle riviin asetu -meininkiä. Katsotaan jääkö ihan ajatuksen tasolle. Jos lapsista ei onnistu, Urho uhrautui jo ;)

Aika menee kuin siivillä, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Äitiyslomaani on alle kuukausi jäljellä, tarkalleen ottaen yhdeksäntoista päivää. Apua. Pitäisi jälleen miettiä mitäs nyt sit taas... Tai tietäisin, jos takataskussa olisi 3500e ylimääräistä. Mutta ei ole.
Malla 8,5 kk oppi alkuviikosta kävelemään ilman tukea. Ihan oikeasti kävelemään, ei mitään paria horjuvaa askelta. Uskomaton tyyppi. Kävelevä vauva :) Eipä tarvitse ainakaan harmitella, että näkeekö mahdolliset hoitotätit ensiaskeleet ;)

Ja nyt takaisin aina niin mukaviin kotiaskareisiin. Vuorossa ois tiskiä, likapyykkiä, imurointia...

Miia

6.9.2015

Legopöytä

Legot on meidän perheen ehdoton suosikki. Vaikka niitä onkin aina aivan kaikkialla. Myös siellä imurin pölypussissa. (Joudummekin joka kerta pussia vaihtaessa levittämään vanhan varaston lattialle ennen roskiin viemistä ja napsimaan palikat talteen.)

Legorakenteluille piti saada jokin paikka Niilon huoneessa, paikka johon Malla ei vielä yllä. Ratkaisu löytyi Pinterestistä ja Ikeasta. Lack pöytä. Siihen mahtuu juuri neljä pienempää Lego rakennuslevyä. Väreiksi valitsin sinisen, vihreän ja kaksi beigeä. Vettä, nurmea ja hiekkaa/maata. Harmaita en tähän hätään löytänyt (seuraavaan pöytään sitten ;)) Pöydän kanteen asennusliimaa ja levyt paikoilleen - Legopöytä on valmis. Simppeliä. Nyt eivät levyt karkaa kovemmissakaan leikeissä :)
Kuvien ottamisen jälkeen kävimme Ikeassa ja ostin toisenkin samanmoisen pöydän tälle kaveriksi. Siihen ei ainakaan vielä laiteta levyjä, vaan toimii muuna rakentelu- ja leikkipöytänä.

Minkälaisia Legovirityksiä teiltä löytyy?
 
Miia

4.9.2015

Viimeisiä viedään - kukkapenkissä

Vähän kököt kelit on pitänyt meidät sisällä tai kerhoissa, mutta omalla "lantaasilla" ei ole juuri touhuttu. En ole yhtään märkien kelien ystävä, ei vaan nappaa. Asennevamma. On vähän flunssakin pinnassa. Luisuu taas välineurheilun puolelle, mutta jos mulla olis kunnon ulkoiluvaatteet, niin... Mutta kun ei ole, niin ollaan sitten sisällä.
Nyt kuitenkin oli vedettävä huppua päähän ja kipaistava kameran kanssa katsastamaan kukkapenkkiä. Että näinkö mä oikein. Joo, näin mä. Söpö päivänlilja se siellä kukki. Näiden kanssa pitää olla nopea, sillä (ainakin viime vuonna) ne kukki nimensä mukaisesti vain päivän. Siis se yksi kukka. Että jos kukkavarressa on vaikka viisi nuppua, on aikalailla mahdollista nähdä sen kukkivan viiden päivän ajan.. Typerä kukka. Entä jos on juuri sen viikon vaikka lomamatkalla!?!? Jää kukinnat näkemättä. Toivottavasti lomamatkalla näkee sitten jotain mielenkiintoisempaa. Eksyinköhän nyt vähän.
Istuttaessani uusia taimia jätän niiden juurelle aina nimilaput. Ihan vain siksi, että onhan se nyt kiva saada kasville nimikin, jos sieltä jokin seuraavana keväänä nousee. Hyvä yritys, minä. Olisiko pitänyt arvata, että joku pieni ihminen ne laput sieltä kerää ennen kuin äiti ehtii hätiin. Tää on nyt siis vaan Päivänlilja, ehkä joku Happy Ends tai jotain... Kaunis kuitenkin, se on pääasia.
Toinen ylläri oli Sinisarja, jonka ei pitäisi talvehtia kukkapenkissä. Näiden juurakot ovat olleet ihmeen kestäviä. Taitaa olla nyt pari vuotta vanha. Yhden talven se riutui autotallissa kastelematta ruukussa (eikä muuten kukkinut seuraavana kesänä ruukussa). Viime syksynä iskin sen maahan ja totesin, että nähdään keväällä jos luoja suo. No se soi (vai miten hitossa tuo suo taipuu, Satu?) ja keväällä juurakko alkoi puskea vihreää. En kyllä uskonut, että se kukkisikin! Vähän viimetippaanhan tuo kukinta tosin menee, mutta... Hyvä yritys, kaunokaiseni :)
Vieläköhän nousee joku Matti Myöhänen?
 
Miia