Perhepuistossa

Eilen kävimme ensimmäistä kertaa Jyväskylässä Harjun kupeessa olevassa Mäki-Matin perhepuistossa. Oli täältäkin ajelemisen väärti :)
Aamupäivällä pakattiin lapset autoihin ja päräytettiin kaverin kanssa Jyväskylään. Parkkipaikan löytäminen meni vähän vaikeaksi tietöiden takia, ja lopulta jätin auton ties minne tienvarteen. Vähän jännitti odottaako autolle palatessa pikavoitto tuulilasissa, kun liikennemerkit olivat vähän hukassa, mutta ei onneksi. Ja parkkipaikka olikin itseasiassa aivan puiston lähellä, 200 metrin päässä kun käytti kävelytietä. Tiedänpähän mihin kurvaan ensi kerrallakin, ahtaaseen taskuun en meinaan edes yritä parkkeerata, valitsen pienen kävelyn sen sijaan :D
Keli oli vähän arvoitus. Välillä aurinko lämmitti oikein mukavasti, välillä tuuli oli viedä tukan mennessään, tuli sieltä pari tippaa vettäkin, mutta selvittiin kuivina. Ei kyllä edelleenkään ole järin kesäinen keli. Sen huomasi puistossa lasten pukeutumisestakin. Osa oli shortseissa ja t-paidassa, osalla kunnon toppaa päällä. Niiloa tuskin paleli, niin vauhdikkaasti tutkittiin uutta puistoa! Itselle olisi pitänyt kuitenkin ottaa lämpimämpää hupparia matkaan.
Kaikkineen puistoilimme kolmisen tuntia. Aika juoksi hyvässä seurassa. Välillä kävimme puiston kahvilasta hakemassa kahvit ja korvapuustit ja lapsille jäätelöt. Kahvilan yläkerrassa oleva kerhotila(?) oli todella siisti (ja ihanasti tapetoitu). Pieni keittiö ja ruokailutila helpottivat kummasti vauvan kanssa liikenteessä olevaa, vaipanvaihdot sujui sutjakasti isossa pesualtaassa (ei mitään hikisiä pikku posliinialtaita). "Olohuoneessa" oli leluja, joilla Niilokin malttoi hyvin leikkiä sen aikaa, että äiti joi kahvinsa ja mutusti korvapuustinsa, syötti ja vaihtoi kuivat pikkusiskolle.
Puistossa porukkaa oli kuin pipoa, ainakin omalla mittakaavallani. Paljonko siellä sitten oikein aurinkoisella kelillä onkaan!

Niilolla vauhtia riitti ja olisi jaksanut vielä kolmen tunnin jälkeenkin paahtaa menemään, mutta äidiltä alkoi puhti loppua. Tietysti uusi puisto uusine leluineen ja liukumäkineen oli niin mielenkiintoista, ettei yhdessä kiipeilytelineessä malttanut kauaa keikkua vaan piti tutkia kaikki. Sainkin rattaiden kanssa kiiruhtaa ympäri puistoa juoksujalkaa painavan lapsen perässä. Turha oli parkkeerata rattaita mihinkään :D
Tämä puistoilu ei takuulla jäänyt viimeiseksi kerraksi. Heti kun lämmin päivä koittaa, suuntaamme uudestaan!

Kotimatkalla poikkesimme vielä ihanalle Nosh-edustajallemme Reetalle hakemaan "rekin tyhjennysmyynti" ostoksemme. Niilolle keltainen Tiikerit paita ja Mallalle Baggy housut. Molemmat vielä reiluja kokoja, mutta ovatpahan jemmassa odottamassa :) Tiikerit kun jatkaa mallistossa vielä syksylläkin, ainakin leggareiden muodossa, eivät ole sitten mitään "menneen talven lumia" kun käyttöön pääsee ;)



Yrittäisiköhän sitä ommella nyt kun molemmat lapsoset painuivat päikkäreille (isompi jäätävän kiukkupuuskan saattelemana) vai zippaisiko itsekin sohvalle. Siinä vasta pulma.

Miia

Dots dots - hihaton body (ja eilispäivän Tiikeri)

Eilen mä sit surauttelin "nopeasti" yhden käyttökelpoiseksi testiommellun hihattoman perus bodyn. Näitä saattaa tulla vinopino, niin peruskamaa. Ja kun suomen kesähän on tunnetusti TUKALAN KUUMA, niin hihattomille on tarvetta. Hahaha. Sarkasmia. Tai ironiaa. En erota niitä toisistaan. (Tätä ei tietty ois tarvinnut julkisesti paljastaa, vaan googlata, mutta meni jo...)
Tekisin mieluummin vielä pitkähihaisia bodyja, koska se kesähän tulee vasta parin kuukauden päästä ja kestää kaksi viikkoa, mutta yhdessäkään Ottobressa jonka omistan, ei ole sellaiseen kaavaa, joten jouduin heittämään heitä tilauksella. Pari vanhempaa lehteä on siis toivottavasti jo matkalla tännepäin:) Ihan huippujuttu muuten tuo vanhojen irtonumeroiden tilausmahdollisuus heiltä. Pisteet sinne!
Sain myös kaverilta lainaan Prymin nepparipihdit(?) eikä enää tarvitse hakata vasaralla neppareiden vastakappaleita toisiinsa siinä toivossa, että osuvat kankaan läpi kohdilleen. Siinä tuli haaveri jos toinenkin. Huippu vekotin eikä tarvitse edes käyttää voimaa.
Ja juuri kun viime postauksessa sanoin, että ensi kerralla kuvaan käyttäjän päällä, meni heti syteen. Puin bodyn Mallalle, virittelin kameraa ja tsädäm, pukellus pitkin rinnuksia. Ei tullut edustavaa kuvaa ei. No mutta jokainen varmaan tietää miltä näyttää istuva, hihaton body vauvalla. Kuvitelkaa se nyt mielessänne. Jes, hyvä. Sellainen siitä tuli :)
Kaava on Ottobren 3/14 Wasp Flight koossa 62, sillä erotuksella että neppareita laitoin vain kaksi. Jos olisin omistanut pieniä, olisin laittanut kolme. En myöskään tehnyt applikaatioita, ei oo mun juttu (ainakaan vielä).
Eihän se vieläkään täydellinen ole. Kaitalehuolittelujen kohdistaminen on sivusaumoissa saumurilla vielä hieman hankalaa, koska alempi kangas vetää aina vähän etusessa neulan alle ja.. No. Niin. Nyt olen alkanut aputikata kaitale kohdan, mikä hieman jeesaa. Kyllä mä vielä opin ;)
Kankaana tässä käytin Noshin minttu/harmaata Polka Dotsia. Ihana kangas. Kaitaleet tein tähän resorista, Noshin minttua sekin.



Yritin myös houkutella Niiloa kuvattavaksi eilispäivän Tiikeri paita päällä, mutta ei ollut suopealla tuulella tämä malli. Hirvittävä raivokohtaus kun pyysin seisomaan sekunnin paikallaan. Juu ei. Selevä. Pidä tunkkis.

 

 

Miia

 

 



Voisin diagnosoida itselleni ompeloosin

Ompeloosi. En tiedä mikä se on, mutta kuulosta siltä, että mulla on just se. Pakko vaan ommella, ommella ja vähän vielä ommella. Ja ratkoa joka toinen sauma ja ommella uudestaan, mutta ei se mitään! Jokainen pienikin hetki, jonka jostain saa itselleen nipistettyä, menee lahjakkaasti tämän uuden harrastuksen parissa.
Uusia kankaita lähtee tilaukseen liki viikoittain. Pääasiassa tilaukseni lähtevät Noshin suuntaan. Sieltä ne parhaat trikoot tulee, luomuna. Yritän ne aina vaivihkaa noutaa Siwasta ja sujauttaa pesukoneeseen miehen huomaamatta. Naurettavaa. Kai nyt aikuinen ihminen saa kankaita ostaa. Ihan kuin teininä kun yritti piilottaa siideripulloa omaan huoneeseen vanhempien huomaamatta :D
Nyt kun tutkailee alkuhuuman ompeluksia, väliin ihan hävettää. Mutta se kuuluu asiaan, asiaan jossa harjoitus tekee mestarin. Olen jäätävä pilkun viilaaja (paitsi sit kun on tehnyt jonkun sauman neljästi uudestaan, saa viidennellä kerralla tulla millaista kuraa vaan, en korjaa!). Monesti sanon Jaakolle nopeasti tekeväni Niilolle paidan ja tiedän jo aloittaessani puhuvani sujuvasti p*skaa. Siihen menee vähintään se kolme tuntia. Mikä ei ole nopeasti edes omalla mittapuullani. Mutta mieluummin korjaan omaan silmään pistävät virheet (vaikka sitten viidesti) kuin että valmiiksi saatuani myttään vaatekappaleen kaapin perälle ja unohdan sinne. Käyttöön asti niiden pitää päästä, ei tässä muuten ole mitään järkeä - edes rahallisesti.
Olen kokeillut useampaa tyyliä tehdä mm. hihansuun huolittelut ja nyt tuntuu, että olen löytänyt sen itselle mieluisan tavan tehdä. Tyylejähän on yhtä paljon kuin on tekijöitä.
Viimeistelyn jälkikin alkaa miellyttää omaa silmää, ilman että tarvitsee liioin hävetä kun huomaa, että kauppareissulla lapsella onkin päällä se mutsin kirosanoin maailmaan saateltu riepuparka. Ja siis pakko myöntää, tulee manattua aika paljon. Ei uskoisi, että mielenterveyteni kannalta tärkeä asia saa manaamaan niin paljon. Mutta kun neula vääntyy tai kun saumurin lanka katkeaa ennen aikojaan, pistäähän se potuttamaan... Siksi yritänkin ommella silloin kun lapset on päikkäreillä. Ei ehkä parasta ulosantia pienille korville :'D

Tässä viimeisimmät, samalla myös varmaan ensimmäiset, jotka tuli kuvattua ihan järkkärilläkin, pelkän puhelimen kameran sijaan.. Instaanhan nämä kaikki aina päätyvät, sinne päivittyy useamman kerran viikossa uudet aikaansaannokset ;)
Noshin kankaista molemmat, Tiikeri kuosista tuli pitkähihainen, kaula-aukon huolittelin sujuvasti saumurilla samaisesta kankaasta tehdyllä suikaleella. Päälle vielä suoraommel joka pitää tuon saumurin sauman(?) siististi paikoillaan. Hihansuut ja helman ompelin onnistuneesti (jo oli aikakin) kaksoisneulalla. Melkoinen saavutus. Niin paljon tuli tapeltua makkaralle menevän kaksoistikin kanssa..
Keltainen BMX kuosinen on t-paita, himpun pidemmällä hihalla. Hiha tulee kyynärtaipeeseen asti, mikä ei alun perin ollut ihan tarkoitus, mutta näytti Niilon päällä yllätävän hyvältä. Saatan jopa käyttää hihanmittaa toistekin! Siinä samaiset huolittelut.
Kaavana olen käyttänyt malliltaan Niilolle passelia Ottobren Mr. Bear mallia (6/13) koossa 98. Sillä erolla että olen lisännyt pari senttiä helmaan ja hihoihin, jotta saan pidemmän käänteen.
Ensi kerralla yritän saada kuvattua myös käyttäjän päällä, eihän näistä muuten kukaan tiedä onko onnistuneita vai ei.

 

Nyt, Hyvää Yötä.

 

Miia



NOSHilta uusi mallisto!

Yllätys yllätys (myös edustajalle), tänään ilmestyi NOSHilta uusi mallisto! Uudet kuosit NOSHille on suunnitellut Annika Hiltunen.

Ilves Veikot kuosi on muuntunut moneksi, on paitaa, huppupaitaa, kietaisubodya, perusbodya ja torkkupeittoa. Salmiakki kuosia löytyy lasten legginseistä ja lippapipoista sekä naisten mallistosta oloasusta. Molempia saa tietysti myös kankaina, kolmessa värissä: puuteri (vaaleanpunainen), harmaa ja keltainen.

Mallistoon on tullut myös uudet mustat Joggerit, joiden toinen lahjeresori on raitaa. Tilasin Joggerit sekä Niilolle, että itselle. Kyllä. Junnujen isoimman koon 146/152 pitäisi mennä myös tällaiselle 160+ pitkälle, pitkien resorien ansiosta! I really hope so!

Tilaukseen lähti myös Salmiakki kangasta keltaisena, josta Hattulin Sanna pääsee taas surauttamaan Niilolle paidan. Mätsää varmasti hyvin yhteen mustien Joggerien kanssa ;)

Iskeekö uusi mallisto?

Miia

Kuvat Nosh

Grafiittia ribbiä ja bussiin kiiruhtava Herra Kroko

Rakastan niin nopeita toimituksia. Noshilla myös tämä puoli oli hoidossa! Lauantaina oli kutsut ja keskiviikkona sain jo kipaista paketin Siwasta. Yksi paita oli jäänyt kuormasta, mutta sekin lähti ilmoitukseni jälkeen kirjeenä perässä, tulee varmaan tänään (taas odottellaan postiautoa..) Myönnän olevani melkoinen seurantakoodin kyttääjä. Kun saan koodin käteeni, olen yleensä ennen saapumisviestiä jo noutamassa pakettia, koska tiedän sen jo olevan perillä noudettavissa :D

Paketista poimin erilleen äidilleni menevän paidan ja Nipan joululahjat, jotka mummo saa ihan itse paketoida. Tsekkasin vain, että ovat oikeaa kokoa ja olihan ne, kasvunvaraakin on paljon :)

 Näistä vähän väriä melko harmaaksi käyneisiin vaatevarastoihin.

Niilolle tilaamani Ribbi setti on ihana sekin ja päätyikin päälle ilman käyttöönottopesuja. Niin helppo setti yhdistellä muihin vaatteisiin, ja mukavan paksua materiaalia. Taitaa tulla meidän suosikki :)

Paketissa oli paljon muutakin ihanaa, niistä lisää kunhan tässä taas ehtii :)

Miia

inNOSHtutaan!

Tänään päästiin vihdoin tutustumaan Noshin värikkääseen maailmaan kotikutsujen merkeissä. Tämän päiväinen oli taas niin minua, jotain jää aina vähän viime tippaan. Tällä kertaa avasin oven Reetalle pyyhe päällä hiukset vettä valuen. Onneksi tapanani ei ole pahemmin pynttäytyä, joten ehdin loistavasti sentään pukemaan vaatteet niskaan ennen vieraiden tuloa ;)

Ihanat materiaalit, värit ja sympaattiset kuosit veivät ihan mennessään ja melkoinen settihän sieltä sitten tilaukseen lähti, pääasiassa Niilolle, mutta myös itselle ja tulokkaalle löytyi jotain. Vain isi jäi tällä kertaa ilman. 

En osannut valita turkoosin Kroko-paidan ja grafiitin ribbisetin välillä, joten tilasin molemmat. Oranssit Loose-fit velourhousut olivat niin pehmoiset ja velour materiaalina on aivan huippua, paranee vain käytössä, että nekin tuli sitten raapustettua tilauslapulle. Pikkuiselle, toivottavasti hän suvaitsee edelleen olla neiti, löytyi oranssi Kirsikat-kietaisubody ja tammenterhoin kuvitettu keltainen (vai sahrami?) Sweet Cone solmupipo. Itselleni tilasin kelta-harmaan raitatunikan mahaa verhoamaan. Materiaali vaikuttaa siltä, ettei mene miksikään vaikka pitääkin kasvavan mahan kanssa, eli menee varmasti raskauden jälkeenkin :)  Jotenkin nuo tunikat ja trikoomekot sukkahousujen kanssa tuntuvat nyt paljon mukavammilta päällä kuin tiukat housut ja lyhyet paidat, joita saa kokoajan olla nykimässä kuvun peitoksi.

Naisten kanssa naurettiin pahuksen bonusjärjestelmälle, se vähän kuin pakottaa ostamaan tietyllä summalla, bonustuotteissa kun aina on jokin pakko saada -tuote. Niinpä sitten itsekin tuli tilattua sen verran reippaasti, että sain Niilolle alennettuun hintaan Kamera T-paidan ja rintataskullisen raitapaidan, joita ei muuten enää ole tilattavissa. Noissa kameroissa vain on sitä jotain.. ;)

Kaiken kaikkiaan kutsut olivat oikein onnistuneet, meitä oli hyvä porukka noshailemassa ja tarjoilutkin onnistuivat :) Tarjolle pyöräytin suht vaivattomasti jouluisen juustokakun, mokkapaloja ja suolaisia pikkurullia. Näillä herkutellaan vielä huomennakin.

 Löytyykö ruudun takaa muita inNOSHtuneita?

Miia

Villatuubi

Oi etän että. Syksy ja kaikkee. Kylmää, märkää. Mutta lähituotettu lampaanvilla se on mikä lämmittää! Kaulaa ja mieltä. Hakamaan lammastilalta (jossa suunnilleen asun nykyään) ostamani hahtuvalanka taipui onnettomissa virkkurin käsissäni tyylikkääksi tuubihuiviksi. Eikä muuten vaatinut paljon kädentaitoja ;) Tällaisen siis loihtii kuka vaan. Ihan kuka vaan. Ensimmäinen Niilolle.. 

Nahkarotsista, henkselifarkuista, Noshin kankaasta tehdystä piposta (Hattulin Sannalle kiitokset tästä!) ja villatuubista tuli tosi tyylikäs kokonaisuus! Kyllä tällä kehtasi mennä perhekahvilaan Elleniä moikkaamaan ;)

Ei keinokuituja, ei kutinaa, aivan ihana luonnollinen väri. No voiks muuta toivoo???

Niilon huiviin meni ehkä noin puolikas kiekkoa hahtuvalankaa, n. 50g, 10 koon koukulla, kaksinkertaisella langalla. Silmukoita tai kerroksia en laskenut, silmämääräisesti vain koukku huutaen virkkuroin päiväunien aikana lapsen kaulaan sopivan :)

Seuraava onkin jo tulossa, itselle, lanka vain meni loppumaan kesken. Pitää taas hurauttaa bäitä moikkaamaan :)

Miia

Nosh

Varasin ensimmäistä kertaa Nosh kotikutsut. Kutsut ovat tosin vasta marraskuun alussa, koska otin varman päälle, että lokakuussa ilmestyvät lasten lisämallisto ja naisten mallisto ehtivät varmasti mukaan. Ja minua vähänkään tuntevat tietävät, että olen hieman malttamaton, joten tilasin jo parit pipokankaat heidän verkkokaupastaan :)

Valinnanvaikeushan siinä meinasi iskeä het kättelyssä. Kuoseja oli sekä lapsellisempaan makuun, että aikuisenkin makuun joka lähtöön. On raitaa, palloja ja KAMEROITA!

Lopulta valitsin ostoskoriin kamerakuosisen Click!- kankaan ja diagonaaliraitaa sävyssä grafiitti/natural. 

Itsehän en ommella osaa, vaikka olen joskus toivonut ja saanutkin ompelukoneen syntymäpäivälahjaksi (älkää kysykö). Onneksi perhekahvilapiireistä kuitenkin löytyi ompelutaitoista ja yrittävää porukkaa. Parit pipot meille näistä loihtii Hattulia pyörittävä Sanna. Niilo saa hieman erilaiset pipot molemmista kankaista, minä perusmyssyn diagonaaliraidasta. Nyt kun sain kankaat, en malttaisi odottaa, että saan valmiit pipot käsiini! :D Tai päähän siis.

-M-