Sukkasillaan

Ei kai se väärin ole hurahtaa sukkiin. Pistin lasten sukkavarastot kerralla uusiksi. Ärtymystä on aiheuttanut jo tovin parittomat ja etenkin Mallan jalkaan hirmuvauhtia pieneksi jäävät sukat, jotka sitten konttaavalla rullaantuvat jalasta alta aikayksikön. Nyt on sukkaa! On jarrua ja jarrutonta. Lindex pelasti jälleen. Menin itseasiassa katselemaan ihan muuta, mutta jostain syystä jäin jumittamaan sukkaosastolle ja hyvä niin, näitä ihan oikeasti kaivattiin! Ihanat pesukarhut, ketut, karhut, pöllöt ja kumppanit. Enkä sitten osannut valita - yllätys, yllätys, joten otin jokaista.
Posti kantoi tänään lisäksi vielä yhdet Papun sukat, ihanat "eriparit" :D (Hitsi, olisi pitänyt tilata itsellekin aikuisten koko..)

Täytyy muuten sanoa, että joskus verkkokaupat yllättää todella. Tilasin eilen aamulla vähän Papua MiniQ:sta, joka sijaitsee Kuusamossa. Minulle se on lapissa, joten oletukseni oli, ettei sieltä posti kulje kovin vikkelään tänne alaspäin. Ja mitä vielä! Tänään kun hain postia laatikosta, paketti nökötti siellä. Siis mitä?! Oli kyllä nopein toimitus mitä oon kuunaan saanu! Pisteet sinne Kuusamoon! :)

 

Miia

Mikään vauva enää

Mun "vauvani" täytti eilen kuusi kuukautta. Puolivuotias. Iso tyttö, herttinen. Toisilla vauvat pysyy vauvoina vähän pidempään, mutta mun vauvani lähti pari päivää sitten konttaamaan. Tänään jouduin jo kysymään mihin Malla meni. Tänään tuo pieni ihminen yritti myös nousta seisomaan kaappia vasten. En tiedä pysynkö tässä kehityksessä nyt ihan mukana. Tosin lähti se velikin hyvissä ajoin liikkeelle, että odotettavissa oli tämänkin kohdalla. Mutta että nytkö jo? No mikäs siinä, sit mennään eikä meinata! En ihmettele jos joillekin tulee vauvakuume oman ollessa vielä vauva, koska tuo varsinainen vauva-aika on kyllä lyhyt aika. Muutama hassu kuukausi. Hullua. Ja hullummaksi käy.

Tänään posti kantoi ihanan paketin, mutten ehtinyt vielä kuvaamaan sisältöä. Joten ehkä ensi yönä sitten sen sisällöstä lisää ;) Nämä postaukseni kun näyttävät nyt ajoittuvan keskiyöhön, mistä lie mahtaa johtua... Fiksu käyttäisi tämänkin ajan nukkumiseen ja voimien keräämiseen, mutta kieriskelen mieluummin aamulla sitten niissä silmäpusseissa ja univeloissa.

Aamusta puheenollen, huomenna on jälleen hammaslääkäri. Vasta neljäs käynti kuukauden sisään. Jepjep. Voin kertoa, että kannattaa käydä vaikka kerta vuoteen vaan näytillä ja välttyä isommilta rei'iltä. Tämän käynnin jälkeen päästäänkin jo varmaan 250 euron paremmalle puolelle laskuissa.... Ja ihan kunnallisella. Olisin ehkä keksinyt niille parille satkulle "parempaakin" käyttöä. Tosin tarvitsen mä hampaitakin, että..

 

Parempi ehkä kuitenkin luikkia nyt peiton alle, että jaksaa aamulla nostaa silmäpussit pois rinnuksilta. Öitä!

 

Miia



Olisiko jälleen aika ryhtiliikkeen.....?

Kesä oli ja meni, ainakin kalenterin mukaan, kelistä nyt viitsi edes mainita. Tulin hetki sitten koirien kanssa iltalenkiltä ja ilmassa oli ihanaa syksyistä raikkautta. Josta tulikin mieleeni, että tarvitsen uudet lenkkarit, sillä edellisiin paskoi joku ja heitin ne menemään. Conssit jalassa viitsi juoksemaan ryhtyä. Tosin mun kroppa on sitä mieltä, että mehän ei juosta, oli sitten lenkkarit tai ei, mutta mutta... Enivei ja sillee.
Joo. Kuvittelin, että kesällähän mulla on hyvin aikaa päivittää blogia ja napsia kivoja kuvia ja - paskanmarjat. Joko mä olen umpisurkea organisoimaan ajankäyttöäni tai sitten vaan käytin sen johonkin muuhun, tärkeämpään. Tiedän kyllä mihin käytin niitä hetkiä kun lapset sattuivat nukkumaan yhtä aikaa päiväunia. Join kahvini lämpimänä (en suinkaan kuumana, koska tuli aina jotain muuta...) ja istuin kuistin portailla. Tuijottelin ryteikköön ja keskityin hengittämiseen. Koska tämä on välillä niin pirun rankkaa. Tai ehkä teen siitä vain niin rankkaa. Jos ihan hitusen löysäis ja lopettais jatkuvan sotkusta jankkaamisen ja sen sijaan kantais mukisematta niitä tavaroita, vaikka sitten 1 per tunti, paikoilleen. Tai vielä parempi - jättää ne siihen. Eivätpähän leviä uudestaan kun ovat jo levällään, right? No mutta joo. Eniten tässä nyt tihkaisee se omanajan puute (ja jäätävä tauko postaamisessa). Sillä eiväthän nämä lapsoset tietenkään enää voi yhtä aikaa niitä päiväuniaan nukkua, ehei. Isompi on alkanut jättämään unia jo kokonaan välistä, mutta sitä en sulata. Niilo saattaa pari tuntia "tehdä" unta, eli kerää sänkyynsä leluja ja leikkii hissuksiin. Mutta parasta tässä on se, että hän pysyy siellä huoneessaan. Ei huutele, ei itkeskele. Alakertaan kuuluu vain pieni töminä, josta tiedän, että tyyppi on edelleen hereillä. Pari tuntia saattaa hyvinkin kulua, ennen kuin tulee portaiden yläpäähän portille karjumaan "Avata!". No avaanhan minä.

Ja ettei menisi aivan valitusvirreksi, laitetaan vähän kuvia. Eilen kävin ensimmäistä kertaa POMPdeLUX -kutsuilla Meerillä. Voi vitsien vitsi. Luojan kiitos koot alkavat vasta 80:sta, niin ei tarvinnut Mallalle hankkia mitään. Vaikka kaivelemaanhan se tietysti jäi... Se tyllimekko, ma kualen.
Niilolle sen sijaan tuli tarpeeseen hankittua Softshell haalari harmaana, microfleecehaalari tummansinisenä ja kevyt "untuvatakki" petroolina. Nyt vain jännätään kokojen kanssa, menikö 98 liian reiluksi.
Jostain syystä en innostunut poikien sisävaatteista, vaikka kivoja olivatkin. Mallalle sen sijaan olisin löytänyt kaapillisen ihanuuksia. Maltoin kuitenkin mieleni ja odotan (jos odotan) SS16 mallistoa, alkaa silloin kokokin olla kohillaan ;)
Löysin mä itsellenikin jotain :D Mitä on syksy ilman uutta huivia.... ;)

 

Josko sitä sais taas blogielämän syrjästä kiinni, pieni ryhtiliike ois ehkä paikallaan. Tälläkin rintamalla!

 

 

Miia



Sämpylän väliin

Pulled Chicken eli nyhtökana tulille. Hieman hidas, mutta melko vähätöinen herkku vaikka sitten sen sämpylän väliin. Omnom omskis.

Nyhtökana
3-4 annosta

Kanan Paistileikettä n. 600-700g

Maustekastike
1/2 dl tummaa siirappia
1/2 dl fariinisokeria
1/2 dl omenaviinietikkaa
1/2 dl soijaa
2 tl sambal oelek -chilitahnaa
4 valkosipulinkynttä murskattuna
Peukalonkokoinen pala tuoretta inkivääri raastettuna (jokainen voi oman maun mukaan valita sopivankokoisen peukalon)
mustapippuria myllystä
3 tähtianista
tuoretta chiliä (maun mukaan)

2 rkl Dijon-sinappia
2 rkl ketsuppia
suolaa

Lado paistileikkeet uuninkestävään vuokaan. Sekoita maustekastikkeen aineet lukuun ottamatta sinappia, ketsuppia ja suolaa. Kaada puolet kastista kanojen päälle ja peitä vuoka foliolla.
Kypsennä n. 2 tuntia 150 asteisessa uunissa.
Anna kanojen hieman jäähtyä. Siivilöi liemi kattilaan ja keittele kasaan, kunnes siitä jäljellä noin puolet (muuttuu siirappimaisemmaksi). Nyhdä kana.
Lisää keitettyyn liemeen revitty kana, loput maustekastikkeesta, ketsuppi, sinappi ja suola.
Sekoita tasaiseksi ja kuumenna. Tsekkaa maku.

Ohjeen pohjana on Kariniemen Pulled Chicken, mutta olen tuunannut sitä hieman omien kaappien sisältöjen mukaan. Alkuperäisessä on mm. riisiviinietikka omenaviinietikan sijaan. Meillä niin vähän menee muuten etikkaa mihinkään ja kun kaapissa omenaviinietikkaa oli, lorautin sitä. Sopi.
Vähän reilummin laitan valkosipulia kuin alkuperäisessä ohjeessa. Nämäkin makuasioita. Tähtianikset ovat jäänne glögikaudelta, joten viskoin niidenkin jämät matkaan, ostetaan ensijouluna uudet. Aiva kuule hyvi sopi neki.

Reipas tietty tekee itse kuohkeat sämpylät, mutta minä ostin kaupasta valmiit. Ihan niin reipas en jaksa näin juhannuksena olla.

Kuvia sitten valmiista tuotoksesta jahka ehdin taaskaan sitä kuvaamaan, ennen kuin uunivuoassa on jäljellä vain roiskeet ;) Että rivien välistä: Tee vähintään tuplana.

 

Miia

Perhepuistossa

Eilen kävimme ensimmäistä kertaa Jyväskylässä Harjun kupeessa olevassa Mäki-Matin perhepuistossa. Oli täältäkin ajelemisen väärti :)
Aamupäivällä pakattiin lapset autoihin ja päräytettiin kaverin kanssa Jyväskylään. Parkkipaikan löytäminen meni vähän vaikeaksi tietöiden takia, ja lopulta jätin auton ties minne tienvarteen. Vähän jännitti odottaako autolle palatessa pikavoitto tuulilasissa, kun liikennemerkit olivat vähän hukassa, mutta ei onneksi. Ja parkkipaikka olikin itseasiassa aivan puiston lähellä, 200 metrin päässä kun käytti kävelytietä. Tiedänpähän mihin kurvaan ensi kerrallakin, ahtaaseen taskuun en meinaan edes yritä parkkeerata, valitsen pienen kävelyn sen sijaan :D
Keli oli vähän arvoitus. Välillä aurinko lämmitti oikein mukavasti, välillä tuuli oli viedä tukan mennessään, tuli sieltä pari tippaa vettäkin, mutta selvittiin kuivina. Ei kyllä edelleenkään ole järin kesäinen keli. Sen huomasi puistossa lasten pukeutumisestakin. Osa oli shortseissa ja t-paidassa, osalla kunnon toppaa päällä. Niiloa tuskin paleli, niin vauhdikkaasti tutkittiin uutta puistoa! Itselle olisi pitänyt kuitenkin ottaa lämpimämpää hupparia matkaan.
Kaikkineen puistoilimme kolmisen tuntia. Aika juoksi hyvässä seurassa. Välillä kävimme puiston kahvilasta hakemassa kahvit ja korvapuustit ja lapsille jäätelöt. Kahvilan yläkerrassa oleva kerhotila(?) oli todella siisti (ja ihanasti tapetoitu). Pieni keittiö ja ruokailutila helpottivat kummasti vauvan kanssa liikenteessä olevaa, vaipanvaihdot sujui sutjakasti isossa pesualtaassa (ei mitään hikisiä pikku posliinialtaita). "Olohuoneessa" oli leluja, joilla Niilokin malttoi hyvin leikkiä sen aikaa, että äiti joi kahvinsa ja mutusti korvapuustinsa, syötti ja vaihtoi kuivat pikkusiskolle.
Puistossa porukkaa oli kuin pipoa, ainakin omalla mittakaavallani. Paljonko siellä sitten oikein aurinkoisella kelillä onkaan!

Niilolla vauhtia riitti ja olisi jaksanut vielä kolmen tunnin jälkeenkin paahtaa menemään, mutta äidiltä alkoi puhti loppua. Tietysti uusi puisto uusine leluineen ja liukumäkineen oli niin mielenkiintoista, ettei yhdessä kiipeilytelineessä malttanut kauaa keikkua vaan piti tutkia kaikki. Sainkin rattaiden kanssa kiiruhtaa ympäri puistoa juoksujalkaa painavan lapsen perässä. Turha oli parkkeerata rattaita mihinkään :D
Tämä puistoilu ei takuulla jäänyt viimeiseksi kerraksi. Heti kun lämmin päivä koittaa, suuntaamme uudestaan!

Kotimatkalla poikkesimme vielä ihanalle Nosh-edustajallemme Reetalle hakemaan "rekin tyhjennysmyynti" ostoksemme. Niilolle keltainen Tiikerit paita ja Mallalle Baggy housut. Molemmat vielä reiluja kokoja, mutta ovatpahan jemmassa odottamassa :) Tiikerit kun jatkaa mallistossa vielä syksylläkin, ainakin leggareiden muodossa, eivät ole sitten mitään "menneen talven lumia" kun käyttöön pääsee ;)



Yrittäisiköhän sitä ommella nyt kun molemmat lapsoset painuivat päikkäreille (isompi jäätävän kiukkupuuskan saattelemana) vai zippaisiko itsekin sohvalle. Siinä vasta pulma.

Miia

Kasvari saa seinät

Missä mennään kasvihuoneprojektissa juuri nyt? Nimi on Helmi. 

Väliseinä on kahta paneelia vaille valmis, sitten sen pääseekin jo maalaamaan. Ajattelin sutaista sen valkoiseksi, tuo mukavasti valoa. Ulkoseinien maalaus on aloitettu. Laudoitus on vielä hieman kesken, sillä osan voi laudoittaa vasta kun saadaan ovet tai edes mitat, joita ei vielä kumpiakaan ole. Mistähän nekin... Jaakko kyllä uhkasi tehdä itse, ainakin vajan puoleisen. Kaikki valkoiset pohjamaalatut vuorilaudat ja alajakolistat pitää vielä nekin maalata valkoisella. Samoin ikkunat. Mietin vain, että odottaisinko tämän kesän että vanhat maalit rapisisivat itsestään pois, jolloin ei tarvitsisi niin paljon hioa..Värit ovat samat kuin talossamme.

Sisäpuolella sokkelia vasten pitäisi laittaa patolevyä, ettei multa ole kiinni seinässä. Kai se pitkässä juoksussa jotain aiheuttaisi...(?)

Katosta ei ole vielä tietoakaan, mutta siitä huolimatta taidan kohta ostaa jostain tomaatintaimet, pian niitä ei enää saa mistään. Suojaahan tämä jo sivusuunnassa tuulelta :D Tosin tänäänkin sain todistaa hetkellisesti, että vaikka Suomen kesä on vähäluminen, rakeita saadaan varmasti. Huoh.

 

Mutta on se pähee, siitä ei pääse mihinkään. Vai mitäs sanotte?

Tästä saa muunnettua vaikka kesäisen kahvitteluhuoneen jos jonain päivänä ei enää kituvat tomaatintaimet nappaa ;)

 

 

Miia





Pientä päivitystä lastenhuoneeseen



Meillä lastenhuone harvoin on tiptop, mutta ei sen ole tarkoituskaan olla mikään näyttelytila. Siellä pitää pystyä ja SAADA leikkiä. Oikeasti rakastan sitä näkyä kun pikkuruiset Legot, Duplot ja Brion junarata on levitettynä lattialle ja niillä ihan oikeasti leikitään. En varmaan pienenä saanut tarpeeksi leikkiä legoilla, saati omistanut niitä tarpeeksi, kun välillä unohdun yläkertaan itsekseni rakentelemaan, Niilon jo touhutessa alakerrassa jotain ihan muuta (ja yleensä luvatonta).

 

Niilo on pikkuhiljaa alkanut viihtymään yksikseenkin omassa huoneessaan, mikä on mahtavaa, sillä suurin osa leluista on samalla muuttanut yläkertaan. Pyrinkin siihen, että olohuoneessa ovat vain lelut, joilla ei saa viidessä sekunnissa kaaosta aikaan.

 

Lastenhuoneen sisustus tuntuu olevan aina vähän vaiheessa ja siellä käykin vierailevia huonekalutähtösiä, jotka taas hetken kuluttua muuttavat toisaalle. Nyt siellä on mm. Kartellin Componibili, joka sopii sinne paremmin kuin hyvin. Aloinkin jo kyllästyä niihin yöpöytinä meidän makkarissa...

Viimeisin hankinta on jo kehyksiin asti päässyt Viljamin Puodin Panda juliste. Se yhdessä mustan Lego laatikon, Heicon sienivalaisimen ja pellavaviirinauhan kanssa ovat lastenhuoneen sisustusta parhaimmillaan nyt :) Vielä kun saisin jonkinlaisen hyllyn seinälle, jolle kerätä legoukkojen keltaiset päät turvaan, olisin happy.

 

Miia